Yhteiselon alku

Mietin ja mietin, jonka jälkeen kuitenkin päädyin aloittamaan tämän blogin kirjoittamisen. Itselle aivan uusi aluevaltaus, mutta kokeillaan! Kirjoittelen siis pääasiassa minun ja uuden ponini Goldencoast Mars eli tutummin Masin yhteiselosta.

2010 maastossa

Ehkä voisin aloittaa kertomalla miten meidän yhteinen elämä alkoi ja mihin edellisen hevosen elämä loppui. 4.4.2012 vihreämmille laitumille laukkasi upea sh-tamma Helähdös. Meidän yhteinen taival kerkesi kestää yhdeksän vuotta. Me ehdittiin tehdä yhdessä yhtä jos toistakin, mutta kisailemaan ei montaa kertaa ehditty. Parit koulukisat, huonolla menestyksellä ja parit estekesät 2011 kesällä. Hellu oli hyvin oma persoona ja oikea tahmatassu kentällä. Tarvitsi käskeä ja olla päättäväinen, niin se saatiin oppimaan monia monia asioita. Kotona meno alkoi useamman yhteisen vuoden jälkeen sujuakin, mutta kouluradalla se liimautui kenttään kiinni eikä edennyt ei niin mihinkään. Tämän takia tyydyttiin kotona hömppäilyyn, maastoiluun ja kesäsin uittamiseen, jota Hellu rakasti.

Viimeinen kuva 2012 keväällä

Sairastelu alkoi  2011 syksyllä ontumisella ja sai seurakseen epämääräisiä virus-infektioita, joille ei ikinä löytynyt selitystä. Keväällä 2012 pitkän sairastamisen jälkeen päätin päästää sen pois. Kun mikään ei enää auttanut ja järki sanoi, että nyt sen on aika laukata ilman kipuja ja ilman vaivoja. Nuori 13 vuotias tamma laukkasi siis 4.4.2012 kivuttomaan paikkaan. Ikävä on vieläkin. Hellu opetti minulle paljon ja sen tempaukset säilyvät ikuisesti mielessä.

Toukokuu 2012

Kun kevään aikana tein päätöksen neidin pois laitosta tajusin, että en mä osaa olla ilman omaa kaviokasta. Olin aina uhonnut, että kun Hellusta aika jättää, niin en ota enää toista omaa, miten kävikään. Aloin pikku hiljaa selailla myytäviä ja laitoin sähköpostia ja soittelin. Haku oli laidasta laitaan ja kaikkea katsottiin, mutta ikuinen haaveeni omasta ponista koputti olkaa ja jotenkin hevoset karsiutuivat helpommin pois. Piti olla nuori, kiva ja jotain osaava. Kävin kokeileen kahta nuorta ponia ennen kuin löysin Masin.

Masista kuulin tutun kautta ja lähdin ehdottomasti katsomaan. Paikanpällä näin upean poniorin, joka juoksenteli tarhassa. Rakastuin heti! Jokin siinä kolahti. No kyseessä oli hyvinkin nuori, mutta aivan osaamaton, poni jonka selässä on talvella 2011-2012 käyty pari kertaa. Kaikki siis aloitettava lähes alusta ja vielä ori! Epäilin, mutta halusin sen! Mietin ja mietin, mutta lopulta soitin kasvattajalle, että haluan sen. 7.5 Masi saapui Tampereen hevosklinikalle ostotarkastukseen ja sen jälkeen ruunaukseen, silloin minusta tuli tuon upean herran omistaja. Nyt kun siitä on reilu kaksi kuukautta aikaa, niin en kadu pätkääkään päätöstäni ostaa tuo mies :)

Luke ja Helmi kesällä 2012

Nyt Masia on juoksuteltu irtona ja liinassa, irtohypytetty ja käyty talutteleen maastossa. Sillä on ollut juoksutusvyö ja satula selässä. Vesiletkuun on totuteltu pikku hiljaa hyvällä menestyksellä. Välillä hyvin arka, mutta kuitenkin viisas poni lapsi oppii joka päivä jotain ja siitä olisi jatkossa tarkoitus kirjoitella ja kuvailla. Vaikka Masi onkin tämän blogin päätähti, niin lupaan mahduttaa mukaan muutamia juttuja kahdesta jackrusselinterrieristäni, Luke 2,5 vuotta ja Helmi 7 kk.


-Poni ja sen omistaja