Keskiviikkona oli se päivä kun ajeltiin hakemaan poni kotiin. Ajatus kotona ololle on nyt se, että se on ainakin siihen asti, kunnes maa jäätyy. Maan jäätymisen jälkeen menee vielä ratsuttajalle oppimaan lisää. Kehitystä on tapahtunut kuukauden aikana niin paljon, että Masi pääsi kotiin miettiin asioita. Kotona on tarkoitus jatkaa niitä asioita ja opetella itsekin.
Keskiviikkona sainkin jo pienen opetuksen. Ratsuttajan luona kävin itse selässä, niin että Masi oli liinassa. Sain paljon neuvoja miten pitää toimia ja kyllähän mä sieltä jo yhden maakosketuksen otinkin. Ravista käyntiin siirtyminen ja sen jälkeen pieni nojaus eteen ja kaulalle taputus. Taputuksessa tai siirtymisessä ei ollut mitään vikaa, mutta kun ei saanut nojata kaulalle. Masi peruutti alta pois ja akka tonki maneesin pohjaa sen jälkeen. Tämän jälkeen ei muuta kun uudelleen kyytiin. Masi ei pelkää ratsastajaa, pohjetaa tai ohjastuntumaa, mutta kaikki yllättävä ja äkkinäinen on edelleen pelottavaa. Olin turhan nopeasti kaulalla kiittämässä ja poni sitä säikähti, ehkä tästä nyt oppi! Seurauksena kotimatkalla nilkka turposi. Sainkin siis kolmeksi viikoksi tukilastan nilkaan, onneksi ei kuitenkaan mitään murtumia! Kepeillä kävelyä pari päivää, mutta toivotaan että helpottaa nopeasti.
Torstaina soviteltiin satulaa. Satulan sovittaja kävi meillä kotitallilla katsomassa Masille satulaa. Masi oli melkoisen ihmeissään, kun satulaa vaan vaihdettiin kentällä. Useamman yrittämisen jälkeen haettiin oma satula tallista ja siihen vähän vällyjä muutettuna todettiin parhaaksi. Näin rahallisesti mitä ihanin vaihtoehto :) Nyt vaan tarvisi hommata vähän lyhyempi satulavyö ja ehkä ne turvajalustimet olisi järkevä, kun ne edelleen puuttuu. Ehkä tänään ajaudun pyörähtään keppieni kanssa parissa liikkeesä katsomassa, että löytyisikö sitä mitä haen niin niistä.
Tänään luvassa liinassa juoksuttelua ja vähän taas tutustumista, kun tuntuu kun olisi taas ihan eri poni. Paljon se oli maailmalla oppinut, mutta on sillä vielä pitkä tie ratsuponiksi :) Pikku hiljaa hyvä tulee, kiireellä ei tule kun karvaisia lapsia vai miten se sanonta menee.. :)
